Yrityskuvalehti

Terveys • Lapsettomuushoito

Lapsettomuuteen kannattaa hakea apua

Lapsettomuuden pelko vie voimia. Yksin tai muiden puheiden perusteella ei kannata jäädä pohtimaan asioita ja etsimään itse ratkaisuja. Jokainen tapaus on omanlaisensa ja siihen on löydettävissä juuri siihen sopivaa ammattiapua.

Lapsettomuudesta kärsii Suomessa noin joka viides pariskunta. Onneksi asiasta puhutaan nykyisin avoimesti ja kehittyneiden hoitomuotojen ansiosta useimmat lapsettomina pidetyt parit voivatkin saada jälkikasvua.

– Yleisohjeena pidetään, että hoitoon kannattaa hakeutua, jos raskaus ei ole käynnistynyt vuoden yrittämisen jälkeen. Minusta vuosi ei ole mikään raja. Jokainen pari on erilainen ja elää omaa elämänvaihettaan. Pelolle ei pidä antaa sijaa eikä hoitoon hakeutumista odottaa turhaan varsinkaan, jos nainen on varttuneempi, toteaa Lapsettomuusklinikka Fertinovan vastaava lääkäri Niklas Simberg.

Hän muistuttaa, että naisen paras biologinen ikä raskaaksitulolle on 20–25 vuotta. Ensisynnyttäjien ikä on kuitenkin noussut meillä huolestuttavasti. Jo noin 35 vuoden iässä raskaaksitulon todennäköisyys alkaa laskea selvästi.

Jonottamatta hoitoon

Lapsettomuus on vahvasti tunnepitoinen ja pariskunnan yhteiseloon voimakkaasti vaikuttava asia.

– Jos se tuntuu todelliselta ongelmalta, avun hakemista ei kannata odottaa yhtään. Yksityisellä lapsettomuusklinikalla ei tarvitse jonottaa hoitoon pääsyä. Ja meillä yksi ja sama lääkäri tukee ja hoitaa asiakasta kaiken aikaa. Suhteesta muodostuu näin toimiva ja luottamuksellinen. Jotta henkilökemioiden toimivuus voidaan varmistaa, meillä ensimmäinen käynti on maksuton, Simberg toteaa.

Hyvin kohdistetut lääketieteelliset tutkimukset antavat Fertinovan ammattilaisten mukaan useimmille pareille vastauksen lapsettomuuden syihin nopeasti ja tehokkaasti.

Perustutkimukset kuukaudessa

Lapsettomuuden syistä noin neljänneksen lasketaan johtuvan naisesta ja toisen neljänneksen miehestä. Neljäsosassa tapauksista syitä löytyy molemmista ja yksi neljäsosa jää selittämättömiksi. Perustutkimuksiin kuluu aikaa noin kuukausi. Tulosten selvittyä jää pohdittavaksi, mitkä hoidomahdollisuudet ovat käytettävissä.

Edistyksellisiä hoitoja

Fertinovassa on tehty uraa uurtavaa työtä lapsettomuushoidoissa ja tulokset ovat klinikan lääkärin Marika Mikolan mukaan monessa mielessä hyviä ja onnistuneita.

– Teemme esimerkiksi lähes kaikki koeputkihedelmöityshoidot nykyisin lyhyellä kaavalla. Se merkitsee asiakkaalle 7–10 päivän hoitojaksoa, kun pitkän kaavan hoitoon kuluu noin 3,5 viikkoa. Lääkitysaika on siis lyhyempi ja käyntejä tulee vähemmän. Tulokset ovat kuitenkin vähintään yhtä hyvät, jopa paremmat kuin pidemmissä hoidoissa.

Lyhyen kaavan hoidon onnistuminen vaatii klinikalta joustavuutta ja laboratoriolta usein myös viikonlopputyötä, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen. Koeputkihedelmöityshoidossa onnistumistodennäköisyys on noin 35%/hoito.

Fertinovan asiakkaista noin 80% tulee raskaaksi hoitojen avulla enemmin tai myöhemmin, mikä vastaa kansainvälisesti huippuklinikoiden lukua. Ensimmäisinä Suomessa Fertinovan EU-direktiivit täyttävässä laboratoriossa otettiin käyttöön rutiininomaisesti myös alkioiden pitkäviljely, niin sanottu blastokystiviljely.

– Kun viljelyaikaa jatketaan 2–3 päivästä viidenteen päivään asti, syntyy alkioiden välille selkeämpiä alkion elinvoimaisuudesta kertovia eroja, jolloin parhaan alkion valinta tarkentuu. Ja siitä on suuri etu, jos tarkoitus on siirtää vain yksi alkio, kuvaa Fertinovan laboratorion biologi Päivi Vuoristo.

Pakastustekniikat ovat hänen mukaansa kehittyneet niin, että myös näitä päivän viisi alkioita voidaan tarvittaessa onnistuneesti pakastaa mahdollista tulevaa käyttöä varten.