Yrityskuvalehti

Vapaa-aika • Urheiluhalli

Uimahallin kautta avovesille

Kesä on aktiivista liikunnan ja varsinkin vesiliikunnan aikaa. Nyt on oiva hetki ottaa spurtti avovesikauteen. Kiva tavoite on osallistuminen Vanajavesiuinti-avovesitapahtumaan. Se on osa Norppauintikampanjaa, johon Urheiluhallit haastaa vedessäliikkujat.

Norppauinnin idea pulpahti esiin viime juhannuksena Yle TV1:n Puoli Seitsemän -ohjelman toimittajan Kimmo Ohtosen saatua hurjan idean. Nyt se toteutetaan yhteistyökumppanien avustuksella ja kannustuksella. Toimittaja aikoo ensi kesänä uida Savonlinnasta Lappeenrantaan ja kerätä rahaa saimaannorpan suojeluun.

Kimmo Ohtonen aloittaa uintinsa Savonlinnasta 28. elokuuta. Lappeenrantaan hänen on määrä saapua 7. syyskuuta. Uintikilometrejä kertyy runsaat 125 ja päivämatkaa noin 11 kilometriä. Uintia seurataan Puoli Seitsemän -ohjelmassa, AamuTV:ssä ja Ylen radio-ohjelmissa.

Norppauinti-kampanja käynnistettiin helmikuun alussa. Samalla julistettiin saimaannorpan pesärauha ja aloitettiin ympäristöjärjestö WWF:n norppauintikeräys. Norppauintia tukevat Ylen kanssa WWF, Suomen Uimaliitto, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Vanajavesiuinti, Hyvä Terveys ja Urheiluhallit Oy.

Uintitekniikka sujuvammaksi

Urheiluhallit kannustaa kaikkia uimaan ja hiomaan uintitekniikkaa sujuvammaksi Kimmo Ohtosen tapaan. Näin uinnista nauttii entistä enemmän. Urheiluhallit on tarjonnut kevään aikana nimettyjä Norppa-vesijuoksu ja -vapaauintitekniikkatunteja, joilla on treenattu erityisesti Vanajavesiuintiin. Näille ehtii vieläkin, joten tuumasta toimeen hiomaan vesijuoksua ja vapaauintia paremmaksi. Kaikki hallit ovat avoinna ainakin juhannukseen asti ja siihen saakka pyörivät myös jumpat kevään lukkareiden mukaan. Malmilla liikutaan myös koko heinäkuu, Töölössä pari viikkoa.

Kesälläkin on monentasoisia uimakouluja, joista saattaa löytyä vielä vapaa paikka. Täydellä teholla käynnistyvät uimakoulut ja teemauintitunnit jälleen syyskaudella. Jos kurssit tai ryhmät eivät sovi tai haluaa yksilöllisempää opetusta, on viisasta ottaa yksityistunti.

Vanajavesiuinti – avovesiuinnin aatelia

Vanajavesiuinti järjestetään Hämeenlinnassa lauantaina 11. elokuuta. Hämeen linnan maisemissa toteutettava ainutlaatuinen uinti on kesän suurin kotimainen avovesiuinnin tapahtuma kuntoilijoille. Vaihtoehtoina 400 metrin vesijuoksu, 1 000, 3 000 tai 5 000 metrin uinti, lapsille (tytöt 15 v. ja pojat 16 v.) 400 metrin uinti.

Kohti uintiunelmaa

Toimittaja-juontaja Hanna Sumari puhkuu intoa, mutta myöntää, että välillä tulee väistämättä huonoja treenejä. Yksi uintitekniikkatunti yksityisopetuksessa on jälleen takana.

– Olen aina ulkomaan matkoillani ihaillut altaassa sulavasti kroolia uivia ihmisiä ja unelmoinut joskus lipuvani samalla tavalla vaivattomasti altaan päästä päähän. Yllättäen sain mahdollisuuden uintitekniikan oppimiseen ja näyttää siltä, että unelmastani saattaa hyvinkin tulla totta! Harjoittelua se tietenkin vaatii ennen kuin kaikki vuoden 2011 uimaopettajan Sebastian Dannbergin opit ovat selkäytimessäni ja räpiköintiä voi alkaa kutsua vapaauinniksi.

Aina liikuntaa harrastanut Hanna Sumari vertaa aiempaa uimataitoaan useimpien suomalaisten perustaitoon, siihen, että pysytään pinnalla ja osataan uida. Hänellä on ollut aikoja, jolloin joka aamu taittui vedessä kilometrin matka. Avantouintiakin hän on harrastanut. Tuttua on myös vesijuoksu, joka ei kuitenkaan jaksa häntä sytyttää.

Oikea tekniikka lisää nautintoa

– Uimiseni on ollut sitä ”mökkisammakkoa”, jossa mennään pää pystyssä ja niska jäykkänä. Oikean tekniikan harjoittelun myötä uinnista on tullut paljon nautinnollisempaa. Mutta ei tekniikka siirry käytäntöön ja muutu rutiiniksi ilman harjoittelua. Epäsäännöllinen työ tuo harjoitteluun omat haasteensa. Oman opettajan kanssa voidaan kuitenkin aina sopia, milloin omatoimista harjoittelua on takana tarpeeksi ja päästään tekniikassa eteenpäin.

Hyvä opettaja näkee Hanna Sumarin mielestä aina sen, mitä oppilas milloinkin tarvitsee.

– Määrän ja nopeuden kehittymistä olisi paljon helpompi seurata. Tekniikkaa opiskeltaessa opettajan pitää varmistaa, että ymmärrän, mitä hän puhuu ja pystyn uidessani muistamaan hengityksen lisäksi niin pään, keskivartalon, käsien kuin jalkojenkin asennot. Ei se ihan helppoa ole. Vanajavesiuinnissa viimeistään nähdään, kuinka oppi on mennyt perille, Hanna Sumari summaa.